Viggo Mortensen tekee elokuvia sen verta harvoin, että itse menen aika suoraan ne katsomaan jos mahdollisuus aukeaa. Green Book on juurikin sellainen elokuva, jota en katsoisi, jos siinä ei olisi näin vahvaa pääroolia. Mutta elokuva itsessään, pitää sisällään todella paljon enemmän.

 

 

 

Tony Lip (Mortensen) on italialaisamerikkalainen portsari jolla on omalaatuinen mutta tehokas kyky ratkoa ongelmia, tarvittaessa vaikka suoraan nyrkein. Heti elokuvan alussa kun pomomies huutaa: "Tony Lip!". Saadaan tästä hyvin tehokas demostraatio. Mutta Tonylla on myös taita hankkia ongelmia mikä myös käy selväksi. Kun afroamerikkalainen pianisti tohtori Don Shirley (Mahershala Ali) sitten palkkaa hänet autonkuljettajakseen kahden kuukauden kiertueella syvään etelään, niin alkaa monimutkainen matka jonka aikana sekä Tony että Don kasvavat ihmisinä ja oppivat toisiltaan paljon, ylittäen yhteiskunnalliset- ja rodulliset rajat. Apuna tässä kaikessa on "vihreä kirja" joka raa'asti suomennettuna on neekeriautoilijan opaskirja. Tämä kirja kertoo että missä tummaihoinen uskaltaa liikkua 1960-luvun etelässä, jossa rasismi on erityisen vahvasti esillä.

Elokuva on yhtä aikaa kasvukertomus, road trip elokuva sekä tarina ystävyydestä ja ymmärryksestä. Tony ja Don ovat molemmat varsin kaavoihinsa kangistuneita ja monien ennakkoluulojen täyttämiä. Tony näkee Donin lähinnä tärkeilevänä hienohelmapianistina, eikä samalla aikaa ymmärrä että miten tumma mies voi esiintyä valkoisille, jotka eivät häntä lavan ulkopuolella arvosta pätkän vertaakaan. Don taas näkee kuskinsa kovaäänisenä, punkerona jonka kielenkäyttö ei sovi minnekään muualle kuin roskaväen joukkoon. Tämä asetelma tekee tarinasta erittäin hyvän korostaa sitä kaikkea mitä he joutuvat matkan aikana sietämään ja kokemaan. Sitä kautta elokuvan lopetus tuntuu entistä paremmalta, koska heistä kumpikin kasvaa aikuisena.

Elokuvan suurin valtti on Viggo Mortensenin roolityö joka on todella erilainen kuin monet hänen aiemmista roolisuorituksistaan. Tony Lip ei ole sankarihahmo kuin Aragorn tai kylmäverinen mafioso kuin Nikolai. Mortensen pääsee Green Bookissa tekemään taas hyvin erilaisen roolisuorituksen ja yllättäen tästäkin irtosi Oscar ehdokkuus, kuten hänen parin vuoden takaisesta elokuvastaan, Captain Fantastic. Se tapa jolla hän suhtautuu roolityöhön tekee hänen työstään niin mieleenpainuvaa. Tony Lip on todella tavanomainen hahmo mutta tapa jolla Mortensen esittä häntä saa hänet tuntumaan yhtä aikaa todella hauskalta, erittäin karskilta sekä yllättävän sympaattiselta. Tämä on juurikin sellainen mies jonka kanssa olisi hienoa olla kavereita.

Mahershala Ali ei ole mitenkään huono omassa roolissaan, mutta hänen hahmonsa on lähinnä monien demonien riivaama ja ennakkoluulojen ja rasismin piinaava nero, joka on syntymät pari vuosikymmentä liian aikaisin. Alin roolisuorituksessa on myös sydäntä, mutta se ei tunnu niin syvälliseltä kuin Mortsensenin roolityö. Osa syynä tähän on varmasti se että itse olen katsonut varmaan jokaisen elokuvan jossa Viggo Mortensen on jollakin tavalla ollut mukana, kun taas ali Ali on itselleni tuttu vain parista elokuvasta. Vertailupohjaa on Mortensenin tapauksessa todella paljon ja monien mestarillisten roolien joukossa, Green Book onnistuu erottumaan.

Kokonaisuutena elokuva etenee todella hyvin se on monin paikoin erittäin hyvä komedia, kun taas ajoittain se on vahva draama isoine asioineen. Useat toisiaan todella hyvin tukeavat puolet ovat juurikin se syy miksi tämä elokuva toimii. Yhtenä hetkenä naurattuu kun päähenkilöillä on hauskaa, toisena taas hymyilyttää kun luvassa on vähän tunteikkaampaa menoa, osittain huumorien säestämänä. Sitten taas on niitä hetkiä kun ei juuri hymyilytä kun ollaan paljon vakavampien asioiden äärellä. Juoni etenee todella hyvin eikä elokuva juuri tylsäksi muutu, mikä on saavutus sinänsä tämä tyylisten elokuvien tapauksessa.

 

+ Viggo Mortensen

+ Erinomainen juonen kuljetus

+ Huumorin ja draaman loistava jaksotus ja ajoittainen yhdistäminen

 

- Alkaa kunnolla vasta kun ollaan tien päällä (introa lukuunottamatta)

- Asetelma itsessään ei juuri nappaa

 

Arvosana: 8,2

 

Mahtava