Olipa kerran Hollywoodissa on Quentin Tarantinon 9. elokuva ja se todellakin hyvin Tarantinomainen elokuva jossa palataan suoraan 60-luvulle, vaihtoehtoiseen menneisyyteen.




Rick Dalton (Leonardo DiCaprio) on näyttelijä ja Cliff Booth (Brad Pitt) on hänen stuntmiehensä. Siinä missä Dalton esittää usein kovanaamaa, on Cliff oikeasti todellinen kovanaama. Hollywoodissa vastaan tulee toinen toistaan isompia nimiä kuten Sharon Tate (Margot Robbie), Jim Stacy (Timothy Olyphant) ja Steve McQueen (Damien Lewis). Jos ei tunne elokuvahistoriaa, niin kaikista tarinassa esiintyvistä henkilöistä ei välttämättä edes tiedä että kuka on todellinen ja kuka keksitty, sillä vastaan tulee toinen toistaan isompia nimiä kuten Kurt Russell ja Al Pacino.

Tarinallisesti elokuva sijoittuu vuoteen 1969 ja monien näyttelijöiden lisäksi elokuvassa isossa osassa on myös Charles Mansonin kultti. Elokuvassa seurataan pääasiassa Daltonia tämän yrittäessä suoriutua roolitöistään, samalla kun hän alkaa tajuta että hänen uransa on hiipumassa. Toisinaan taas seurataan Boothia joka on tosielämän toimintasankari tämän tehdessä milloin mitäkin


Koska elokuva sijoittuu todellisten tapahtumien lomaan ja mukana tarinassa on monia todellisia henkilöitä, niin taiteelliset vapaudet antavat heistä hyvin vaihtelevia kuvia. Siinä missä Sharon Tate on lähinnä nätti naama jota katsella hänen keikistellessään ympäriinsä on Jim Stacy tyypillinen TV-sarja päähenkilö ja Bruce Lee egoistinen kusipää. Ei liene ihme että monet ovat helposti vetäneet herneen nenään monista taiteellisista vapauksista mitä elokuvassa on tehty.

Tarantinomaiseen tyyliin elokuvassa on paljon sellaisia hetkiä joissa puhutaan paljon ja ajoittain ihan tyhjänpäiväisistä asioita. Myös monia kohtauksia ja yksittäisiä hetkiä venytetään todella pitkään. Ajoittain se toimii mutta usein ei. Siinä missä on tavallaan huvittaa katsoa kun Booth tarjoilee ruokaa koiralleen, on jotenkin tylsää katsoa kun Tate katsoo itseään elokuvissa.

Se mikä tästä elokuvasta jää todella vahvasti puuttumaan on ylimitoitettu väkivalta, siinä mittakaavassa mitä Tarantinolta voisi odottaa. Väkivaltaa on ja se on tehty erittäin hyvin, sillä se on yhtä aikaa hulvattoman hauskaa että todella yliampuvaa. Mutta sitä ei ole samalla tavalla kuin vaikka Django Unchained elokuvassa.


___________________________________________________________________________________

SPOILERS

Ehkä kaikkein eniten itseäni nyppii se, että elokuvan loppuhuipennus alkaa todella upeasti, mutta sitten se jää todella lyhyeen. Siinä kohtaa kun Mansonin "perhettä" esitellään vähän enemmän niin voisi olettaa että siinä olisi paljon veripusseja mitä räjäyttää, mutta ei. Loppuhuipennuksessa eletään uudestaan ilta jona murhaajat tappoivat Sharon Taten ystävineen. Tässä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, murhaajat kuitenkin sattuvat Daltonin asuntoon jossa Cliff kohtaa heidät.

Mansonin läsnäolo avaa paljon ovia, mutta niitä ei vain käytetä. Räjähtää toiminnallista loppuhuipennusta ei tule, mikä on todella suuri sääli, sillä se olisi ollut todella hyvä päätös tällä elokuvalle.

___________________________________________________________________________________


Kokonaisuuten Once upon time in Hollywood on varsin nokkela elokuva joka on nostalginen kunnianosoitus elokuvien tekemiselle. Vaikka mukana onkin monta erinomaisesti tehtyä kohtausta niin Boothin osuudet ovat helposti paljon kiinnostavampaa seurattavaa kuin Daltonin. Kun Booth on mukana, voi tilanne räjähtää käsiin missä vaiheessa hyvänsä, Daltonin kanssa keskitytään enemmän siihen miten elokuvia tehtiin ennen.

Elokuvalla on puolensa ja vaikka se saattaakin tuntua hieman pitkäveteiseltä paikoitellen, niin se on kuitenkin näitä parempia Tarantinon elokuvia ja sanoisin että se ei ole yhtä pitkäveteinen mitä vaikka Inglorious Basterds, Django Unchained ja Hateful Eight pahimmillaan olivat. Tämä on Tarantinomainen elokuva hyvässä ja pahassa.


+ Cliff Booth

+ Hollywood ja elokuvien tekeminen

+ Loppuhuipennuksen alku


- Loppuhuipennus jää todella lyhyeksi, jääden kesken

- Turhan pitkään laahaavat kohtaukset


Arvosana: 7,2


Loistava