Mahdoton tehtävä 7 on ensimmäinen osa eräänlaista loppuhuipennusta sarjassa (ainakin näillä näkymin) ja samalla Tom Cruisen Ethan Huntin viimeistä tehtävää. Part 1 on siis tavallaan sarjan Infinity War ja Part 2 on sitten se Endgame. Ghost Protocolin jälkeen sarja todella lähti uuteen nousuun ja tätä edeltävä elokuva, Fallout, on yhä yksi sarjan parhaita elokuvia.

Mahdoton tehtävä: Kuollut Laskelmointi

Elokuva alkaa pienellä introlla ennenkuin päästään kiinni Ethan Huntin (Tom Cruise) seuraavaan tehtävään IMF:ssä. Tehtävänä on saada haltuunsa enigmaattisen avaimen puolikkaat joiden avulla voi saada haltuunsa ehkä maailman suurimman voimavaran, mystisen Entiteetin, joka on äärettömän tehokas tekoäly, kyvykäs laskelmoimaan kaikki lopputulokset. Huntin tehtävä alkaa simppelisti, mutta sen edetessä hänelle paljastuu enemmän ja enemmän siitä mitä taustalla todella tapahtuu ja siinä samalla hänen menneisyytensäkin saa hänet lopulta kiinni, selvästi pedaten sitä loppuhuipennusta, joka on liian massiivinen yhteen elokuvaan. Mukana tässä mahdottoomassa tehtävässä ovat niin ensimmäisestä elokuvasta tuttu, Ethanin vanhin ystävä ja korvaamaton kollege Luther Stickell (Ving Rhames), nerokas ja lojaali, eräänlainen komediallisempi hahmo Benji Dunn (Simon Pegg) sekä porukan uusin jäsen, Ethanin rakastettu ja hyvin tehokas tarkka-ampuja Ilsa Faust (Rebecca Ferguson). Tuttuja hahmoja aiemmista elokuvista ovat niin ensimmäisestä elokuvasta tuttu IMF johtaja Kittridge (Henry Czerny) sekä edellisestä elokuvasta tuttu valkoinen leski (Vanessa Kirby). Uusia hahmoja taas ovat mestarivaras Grace (Hayley Attwell), salamurhaaja Paris (Pom Klementiff) sekä menneisyydetön aave, Gabriel (Esai Morales).

Tarinallisesti kaikki toimii hyvin tutulla M:I kaavalla ja pääasiassa kyseessä on oikein hyvä, näyttävä ja tiivistunnelmainen trilleri jossa tuttuja Mahdoton Tehtävä elementtejä aina Tom Cruisen hurjista stunteista alkaen, joista yksi tuo oitis mieleen Unchartedin. Elokuva on erittäin näyttävää katseltavaa ja todella miellyttävä kokonaisuus jota voi oitis pitää yhtenä vuoden parhaista elokuvista. Siinä on muutama vähän liiankin ennalta-arvattava tilanne, jotka ovat suoraan aika epämiellyttäviä, sillä niissä tavallaan tehdään ei niin hyvästä hahmosta parempi mitä tämä on ja vaihdetaan erittäin hyvä hahmo uuteen malliin, joka ei ole niin hyvä. Spoilaamatta mitään voidaan sanoa että vaikka elokuvassa on monta hyvin helposti arvattavaa tilannetta niin isona kokonaisuutena Dead Reckoning rakentaa todella kiinnostavaa loppuhuipennusta jossa saattaa olla pääroistona ehkä koko sarjan paras vihollinen ja ei, se ei ole rikollisen huonosti roolitettu Gabriel, joka on helposti näitä huonompia roistohahmoja mitä koko sarjassa on vastaan tullut. Huonompia ovat vain MI2:n Sean Ambrose ja ehkä koko sarjan huonoin roistohahmo, MI3:n Owen Davian.

Loppuhuipennuksen intro, vai ensimmäinen puoli

Dead Reckoning osa 1:n merkittävästi ongelmallisin juttu on se, että kyseessä on osa 1. Koska osa 2 on se mikä oikeasti lopettaa kaiken, tuntuu tämä elokuva helposti ja monesti pelkältä introlta jossa pedataan tilaa sille, mitä siinä todellisessa loppuhuipennuksessa sitten tapahtuu ja täytyy todeta heti, että monella tavalla ei hyvältä näytä, kun miettii ketkä ovat osana sitä loppuhuipennusta. Mutta samalla aikaa, toisena osana loppua on se mahdollisuus, että iso yllätys on vasta tulossa. Entiteetti itsessään on nerokas tarinallinen lisä ja potentiaalia on vaikka kuinka paljon käytettävänä. Dead Reckoningin ensimmäinen puoli on siinä mielessä hyvin rakennettu, että monet osat siitä ovat tälläisiä kryptisiä, jossa paljon jätetään tulkinnan varaan eikä kaikkea paljasteta mikä mahdollistaa sen, että katsoja voidaan yllättävää monella tavalla seuraavassa puoliskossa. Lisäksi tämä elokuva ei sorru sellaiseen selvään cliffhanger ratkaisuun, vaan onnistuu menemään oikein hyvin eteenpäin ja tekemään tästä elokuvasta oman kokonaisuutensa. Se tuntuu siitäkin huolimatta pääasaissa pitkältä introlta siihen todelliseen viimeiseen mahdottomaan tehtävään jossa Ethan Hunt menneisyys tapaa hänen nykyisyytensä ja seuraavaa suuntaa sarjalle luodaan.

Koska seuraavaa elokuvaa joutuu odottamaan vuoden, ollaan nyt vähän samanlaisessa tilanteessa kuin monesti aiemminkin kun elokuva selvästi avaa pelin jatko-osalle joka sitten enemmän tai vähemmän suoraan jatkuu siitä mihin edellinen, tässä tapauksessa tämä elokuva jää. Tällä hetkellä elokuvassa on monta juonikuviota ilmassa jotka luovat valtavasti erilaisia mahdollisuuksia ja nyt vain odotetaan ja annetaan tämän elokuvan hautua hetken aikaa. Itse pidän edelleen huonona ratkaisuna sitä että tämä on niin selvästi nimetty osa 1:ksi, koska se hieman kampittaa katselukokemusta kun tietää että kaikki jää enemmän tai vähemmän kesken. 

Potentiaalia on, mutta myös mahdollisuus epäonnistua

Mission Impossible elokuvasarjan tasolla Dead Reckoning 1 on erittäin hyvä osa sarjaa. Se ei ole niin hyvä kuin Fallout, joka saattaa olla tällä hetkellä se paras elokuva. Mutta se on samalla tasolla yhdessä Ghost Protocolin ja Rogue Nationin kanssa, eikä ensimmäinen elokuva sekään ole mitenkään erillä tästä laatutasosta. Joka tapauksessa merkittävästi parempi elokuva on kyseessä kuin sarjan toinen ja kolmas elokuva, jotka eivät olleet erityisen hyviä kumpikaan. Dead Reckoning 2 voi hyvinkin nousta sarjan parhaaksi, tai jäädä vain tämän elokuvan toiseksi puoleksi, ollen sitten edelleen todella hyvä elokuva, mutta ei niin hyvä kuin se voisi olla. Kaikki riippuu paljon siitä kuinka Entiteettiä käytetään tarinallisena osana kokonaisuudessa, sillä tämä on ehdottomasti koko Dead Reckoningin paras osa ja hyvin kiinnostava ja potentiaalisesti mahtava idea.

Roolituksista täytyy todeta sen verran että ne ovat pääasiassa onnistuneet todella hyvin. Sarjassa jo tutuiksi tulleet näyttelijät vetävät edelleen todella hyvät roolisuoritukset. Rebecca Fergusonin Ilsa Faust on koko sarjan paras ja kovin naishahmo, Vanessa Kirby on edelleen todella hyvä valkoisena leskenä ja Henry Czerny yhdistää tämän elokuvan hienosti ensimmäiseen elokuvaan. Rhames ja Pegg ovat kumpikin todella hyviä, varsinkin yhdessä mutta myös erikseen ja Tom Cruise on yhä toiminnan parhaita tähtiä. Oikeasti uusista lisäyksistä Pom Klementiff onnistuu ehkä parhaiten erottumaan joukosta vähäpuheisena salamurhaajatyylisenä femme fatale hahmona, mutta Esai Morales on parhaimmillaan todella keskinkertainen perustoimintaroisto ilman mitään erityistä. Tuntuu että tässä kohtaa roolitus on mennyt pahasti pieleen, koska pääroistotyylisenä hahmona hän ei vain toimi, varsinkin jos hänen tulisi olla Ethanille sellainen henkilökohtaisempi vastus. Haley Attwell on pääasiassa oikein hyvä, mutta silti hän ei vain tunnu istuvan omaan rooliinsa ihan niin hyvin, kuin esimerkiksi Vanessa Kirby omaansa ja paikoin tuntuu että Kirbyn kaltainen tähti olisi ollut parempi Grace.

Kokonaisuutena Dead Reckoning hyvä toimintaelokuva ja hyvä osa Mission Impossible elokuvasarjaa. Se tuntuu vajaalta elokuvalta jossa on paljon keskeneräisiä asioita joista osaa voidaan viedä eteenpäin, tai hylätä täysin. Tästä syystä seuraava elokuva on kiinnostava tapaus, koska se voi todella hyvin käyttää monia mahdollisuuksia, mutta sillä on myös vaarana todellakin hukata paljon potentiaalia.

Kokonaisuus 

M:I 7: Dead Reckoning Part 1 on hyvä toimintaelokuva pääasiassa hyvällä näyttelijäkaartilla, hienosti toteutetuilla toimintapätkillä ja suhteellisen hyvällä rytmityksellä, joskin useilla ennalta-arvattavilla käänteillä. Sen merkittävin ongelma on siinä, että ensimmäisen osana se laittaa monia asioita alulle ja petaa jatko-osalle paikkoja yhteen jos toiseen kohtaan, jotka jäävät siis kesken. Typerä osa 1 & osa 2 nimeämismalli syö siis mielekkyyttä kokonaisuudesta ja tämä kaikki olisi voitu tehdä paremminkin, mutta siitäkin huolimatta elokuva on erittäin mielekästä katsottavaa jossa on paljon mahdollisuuksia, hyviä toimintapätkiä ja tiivisti rakennettuja tunnelmallisia osuuksia. Puhumattakaan, ehkä paras idea mitä sarjassa on pitkään aikaan ollut ja sitä kautta, erittäin lupaava pohjustus seuraavalle elokuvalle.

+ Tom Cruisen Ethan Hunt

+ Runsaasti näyttävää toimintaa

+ Tiivistunnelmallinen jännitys

+ Entiteetti

- Usein liian ennalta-arvattava

- Tuntuu vajaalta / Pohjustukselta jatkolle

- Näkyvä pääroisto

Arvosana: 8,4

Mahtava